torstai 5. helmikuuta 2009

Talot no 20: Iso Roobertinkatu 20–22

Jo toinen talo no 20 syntymävuodeltani! Iso Rooberinkatu 20–22 valmistui vuonna 1957, ja sen suunnitteli arkkitehti Markus Visanti (1921–2006), joka taitaa olla tämän kävelyprojektin merkittävin arkkitehti. Hän toimi myös Taideteollisen oppilaitoksen (nyk. Taideteollinen korkeakoulu) rehtorina vuosina 1960–69. Visannin vuoden 1964 ajatuksia suomalaisesta muotoiluihmeestä voi katsella YLE:n Elävästä arkistosta.
Eihän tuo Roban rakennus kovin kummoinen ole, joten vielä sananen tuosta merkittävyydestä. Kun näet tylsän 1960-lukulaisen rakennuksen ja saatkin yllättäen tietää, että se on kotoisin jo 1950-luvulta, olet nähnyt todennäköisesti jotain vähän merkittävämpää. Huippuesimerkki tällaisesta on rankasti yliarvostetun Alvar Aallon Insinööritalo, sekin Punavuoresssa. Tällaisia punatiilisiä ja nauhaikkunaisia taloja rakennettiin Suomen pilvin pimein 1960-luvulla, mutta tämäpä valmistui jo vuonna 1952. 
Mutta sainpa tehdä kuitenkin virtuaalimatkan Viroon. Suomen Viron-instituutin Tarton osastossa järjestettiin nimittäin viime vuoden lopulla näyttely joulukorteista, joita Visanti lähetti kymmenien vuosien ajan ystävälleen ja kollegalleen, Tarton taidekoulun johtaja Erich Luhtille.



Virtuaaliseksi nämä retket kohta muuttuvatkin, sillä nivelrikkoni ei ota parantuakseen. Talon kerroksissa toimii kuitenkin Suomen Reumaliitto, jonka netistä pdf:nä löytyvän kirjan Kotikonsteja nivelrikon hoitoon lukaisin tätä kirjoittaessani. Mutta sitten masennuin ja meninkin takaisin pohjakerroksen Like-kauppaan, josta löytyi Tara Ironin Helsinki Erotica kolmen euron tarjoushintaan.
Tiedä sitten tuosta Helsingin erotiikastakaan. Tai Ylä-Punavuoren baari- ja klubielämästä, joiden julisteet ja niiden repaleet elävöittävät autoja täynnä olevan kävelykadun katukuvaa:



Taidan siis palata Fredan yli Ala-Punavuoreen tai Syvä-Punavuoreen, siihen oikeaan Rööperiin, jonka talojen rappauskaan ei ole aina tasaista konerappausta:



2 kommenttia:

  1. Voisitko kertoa enemmän raplingeista, rappausten syntyprosesseista, kun tunnut niitä syvällisemmin ymmärtävän.

    VastaaPoista
  2. Minun mielessäni Syvä-Rööperi alkaa vasta Albertinkadun länsipuolelta, jonka miellän itäiseksi. Fredan ja Albertin välimaasto on Keski-Rööperiä, jonka toinen, Kaupungin puoleinen osa on läntinen (kartan mukaan itäinen) ja vain hatarasti rööperi-identtinen, enemmän Kaupunkia. Etten selvemmin selitä. Terveisin Alice Mäki.

    VastaaPoista